lauantai 16. heinäkuuta 2016

Kauhujen aamu.

Eilen aamulla heräsin herätyskelloon puoli kahdeksalta. Katsoin kännykkään, 37 whats up viestiä. Minun sisko asuu Nizzassa, ja siellä on ollut terroristi isku.

Tunteet olivat sekavat, Sigre oli kunnossa, mutta kuolleita yli kahdeksankymmentä. Paikka jonne olen matkustanut kymmenen vuoden aikana useita kertoja. Paikka jossa olen ollut katsomassa lauantai illan ilotulituksia perheeni kanssa. Viime vuonna viimeksi, kävimme vielä karusellissa, se oli todella hauskaa. Kaikki siskot yhdessä Nizzassa.

Sigre oli hukannut ystävänsä väkijoukkoon juuri ennen iskua, juuri siinä paikassa mistä  kaikki alkoi. Hänellä on moottoripyörä kypärä jossa on valot, Sigre laittoi ne päälle ja kaveri löysikin hänet. Paikalla oli tuhansia ihmisiä, kulku väkijoukossa oli hidasta. Ilotulitukset loppuivat ja he lähtivät kävelemään kohti moottoripyörää. Hetken päästä kuuluu pamaus. Sigre luulee aluksi, että kyseessä on autokolari, sitten hän huomaa ihmisten juoksevan paniiksissa, hysteerisesti itkien karkuun. Siellä ammutaan huutaa joku. Sitten hän näkee suomalaiset johon oli tutustunut aikaisemmin illalla ravintolassa. He juoksevat ja heidän naamasta näkee, että nyt on tosi kyseessä, nyt pitää häipyä.

Ihmiset hyppivät paniikissa mereen.. ja osa hukkui sinne.. Ravintolat antoivat valkoiset liinansa jotta ruumiit voitiin peittää. Niitä on viiden metrin välein.

Kiitos Sonera, sain soittaa eilen siskolleni eikä siitä veloiteta mitään. Olisin soittanut joka tapauksessa, enkä edes välitä laskusta, mutta kyllä se lämmitti sydäntä, iso firma haluaa ojentaa auttavan kätensä kriisissä. Kiitos.

Kotiin päästyään Sigrelle tuli viesti ja puhelu. Sairaala on hätätilassa ja kaikkien täytyy olla valmiustilassa. Kutsua töihin hänelle ei kuitenkaan tullut. Luulen, että tälläisissä tilanteissa otetaan ensimmäisenä kokeneet hoitajat ja lääkärit töihin. Olen helpottunut hänen puolesta, en osaa kuvitella sitä kaaosta mikä sielä on. Tilat ei riitä, verta tarvitaan lisää.. Amputointeja on tehty paljon.. Pelkästään lastensairaalassa oli viisikymmentä uhria.
Tänään hänellä on työpäivä. Hän työskentelee Nizzan sairaalan teho osastolla.

Voimia sinulle rakas sisko, olen niin ylpeä sinusta<3 Onneksi olet kunnossa. Toivon, että muuttaisin suomeen, meillä on sinua ikävä.


perjantai 6. toukokuuta 2016

Miten meni?

Hei kaikki rakkaat pitkästä aikaa! Olen viidettä päivää lomalla ja takaraivossa on päivittäin ajatus, päivitä blogi, PÄIVITÄ!

Ensinnäkin, jokainen kysyy miten kausi meni, miten ensimmäinen vuosi meni ja miltä nyt tuntuu?
Vastaus: Ihan hyvin se meni, alkutalvi oli hiljaisempi ja myyntitavoitteista jäätiin jälkeen. Pääsiäinen ei taas loppunut koskaan ja loppukevät mentiin lujaa. Kesäkin näyttää erinomaiselta, ja erinomainenhan tarkoittaa siis sitä, että olemme liiketoimintasuunnitelmaan laskeneet Toukokuun myynniksi 0€ mikä on rikottu jo 1.5.
Olemme siis lomalla n. kaksi viikkoa ja 17.5 meille tulee ensimmäiset asukkaat hotelliin, siitä se taas lähtee. Olemme kesän auki viisi kertaa viikosta.

Kokonainen vuosi meidän toiminnallehan tulee täyteen vasta Joulukuussa kun päärakennus on ollut käytössä, joten on hankala sanoa vielä miten tämä on mennyt jos numeroihin katsoo.
Asiakaspalautteet ovat kuitenkin olleet erinomaisia ja meillä on paljon vakioasiakkaita ympäri suomea. Meistä kuulemma puhutaan Helsingissä ;) Yksi sveitsiläinen pariskunta on varannut jo uudestaan loman ensi talvelle.

Työ on kuitenkin kova. Emme ehtineet tekemään talven aikana kehitystyötä Heidin kanssa koska kaikki aika ja energia meni arjen pyörittämiseen. Työntekijöille ei ollut antaa minkäänlaista perehdytyskansioita ym, koska opimme heidän kanssa samaa vauhtia miten uudessa konseptissa ja rakennuksessa hommat hoidetaan.

Mutta sellaistahan se on, ensimmäinen vuosi on rankin, siitä oppii ja meillä se meni oikeastaan aika hienosti!

Olemme päässeet mukaan myös Kasvu Open kilpailuu! Siellä pääsemme verkostoitumaan ja hiomaan meidän konseptia oikeaan suuntaan ammattilaisten kanssa. Olen tästä todella innoissani koska en uskonu meidän pärjäävän vielä ensimmäisenä vuotena. Voitte vain kuvitella miltä tuntuu kauden päätteeksi repiä vielä viimeiset energianrippeet ja lähteä kipailuun mukaan! Juokse maratoni ja siihen perään vielä 10 km ja anna itsestäsi se 110%. Mutta se kaikki kannatti! Olen niin onnellinen, rakastan tätä työtä, meidän yritystä ja ihanaa supernaista ja rakasta yhtiökumppaniani Heidiä! Me olemme rakentaneet tämän kaiken ja yhdessä selvinneet ensimmäisestä vuodesta.

Loman aikana olen ollut onnellinen seuraavista asioista:
Iltapala Aleksin kanssa saman pöydän ääressä.
Puhdas koti.
Aurinko.
Tuntikausien koripallopelit ystävän kanssa.
Lindan vierailu.
Silitetyt lakanat ja aamukahvit sängyssä.

Olen oppinut itsestäni valtavasti parin vuoden aikana. Loppuunpalaminen oli ehdottomasti se tärkein oppi. Olen huolehtinut minun ja Heidin jaksamisesta. Muutamat vapaat kauden aikana ja ruoka ovat todella tärkeitä.  Nukun päikkärit töissä jos mahdollista, venyttelen ja käyn hieronnassa. Aivan liian harvoin, mutta enemmän kuin ennen.
Yhtä itsekriittinen olen edelleenkin, varsinkin ruoan suhteen. Siihen tarvitsen jonkun super ammattilaisen neuvoja ja tukea sekä myös erityisesti sitä, että joku kyseenalastaisi ja haastaisi minut.
En tiedä mitä tehdä ja minne mennä. On epäreilua, että minulla ei ole enään mentoria kun olen yrittäjä. Hei te kaikki Suomen huiput Henri Alenit ja muut, otatteko minut oppiin muutamaksi päiväksi? Saa olla yhteydessä.

Näin ohimennen uuden tv ohjelman mainoksen. Kiira Korpi kertoi, että ei ole mitään väliä kuinka monta olympiakultaa hän voittaa, hän ei ole koskaan tyytyväinen itseensä. Minulla on sama fiilis.. Ei ole väliä kuinka monta kehua saan, kuinka onnistun työssäni ja kuinka upea yritys meillä on.. En ole koskaan tyytyväinen. Otan kritiikkia mielelläni vastaan, kyse ei ole siitä, vaan että miten ruoskin itseäni sen jälkeen. Haluan onnistua paremmin ja olla paras! Pitäisi vain löytää vahvemmin se oma identiteetti ja polku jota lähteä seuraamaan.

Mutta tässä minun kuulumiset. Jatkan nyt lomailua ja saatan jopa päivitää seuraavaksi jonkun kivan reseptin. Saa laittaa viestiä ja kysellä lisää, vastaan mielelläni :)

Oikein ihanaa Toukokuuta kaikille, kyllä meitä nyt hemmotellaan auringolla!
Alla muutama kuva tästä kaudesta!

Meidät valittiin myös Lapin Nuoret Yrittäjät tiimiin. Emme ole ehtineet oikein osallistumaan, mutta otamme tämän puheeksi kun palaamme lomalta.

Revontuli huone. Konseptin suunnittelu ja sisustus by Sirly ja Heidi ;)


Rakas sisko Merlil ja hänen miehensä olivat käymässä talvella. Käytiin laskemassa ja keli oli täydellinen<3


Paljun ja saunan lämmitystä. Suurimman osan ajasta Heidin ihana varaisi auttoi meitä!

Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Titta ja minä oltiin aikoinaan tonttuja. Nyt molemmat löytäny oman alansa hieman eri suunnalta. Titta ja pojat päätti kiertueensa meille pirtille!


Yksi valpaapäivistä. Kävimme testaamassa Jemes Sportin liukulumikengät ja oli oikein rentouttava päivä perheen kanssa.

Heidin kanssa rimpsalla. tässä seuraava päivä :D

Yhdessä hyvä tulee, eli ystävänpäiväkampanja tunturin kanssa #sharethelove


Pieni maininta Mondossa, kiitos!

Talven aikana opin leipomaan leipää!






Kuhaa, parsaa, hernepyre ja violettia porkkanaa.

Kävimme Heidin kanssa tutustumassa Juha Kankkusen Drivin Academyyn. On ollut ilo tutustua teihin Juha ja Leila Repo!



Henksubileet! Kiitos teille Henna, Milja, Markus ja henkinen tuki Aleksi<3

Aamun kuin aamun pelastaa aurinko ja Nespresso.

Perheaamu.

Täydellinen pihvi!

Elämäni ensimmäiset kuivat lihat. Poron vasan paistia, ja tuli poka hyvää!


Osan säännöllisin väliaioin uuden kirjan. Tämä motivoi jaksamaan, kiitos Pekka!

Rakkaan Empsun kanssa Samppanjalla. Molemmilta kysytiin paperit ^^





Kausi on ohi ja paras paikka juhlia on Meyhem!!

Munkerot. minulla on vielä harjoiteltavaa tämän kanssa. Mummon munkit oli paljon parempia.



Kiiitos!

tiistai 2. helmikuuta 2016

Varokaa, tämä tarttuu!

On harvinaisen totta, että positiivisuus ja sen luoma energia tarttuu. Enkä nyt puhu mistään facebook lässytyksistä "jos sinulla on maailman ihanin kissankaima joka rakastaa sinua ja lässynlää nii jaa tämä sivullasi" vaan konkreettisesti ihmiset jotka ovat onnellisa ja positiivisia jakavat positiivista energiaa jonka avulla jaksan paljon pidempään kuin esimerkiksi erinomaisilla yöunilla.
Yhtenä esimerkkinä meidän viimeviikkoiset vieraat Kristin ja Steve. Heidän tehtävänä on kokea maailma ja kertoa siitä kuvin ja videoin eteenpäin. Kun ihminen on niin ihmeissään pitkistä puista, lumesta, tähdistä tai yksinkertaisesti auringonnoususta, sitä alkaa itsekkin seuraamaan sivusta ja keskittymään niihin ihmeellisyyksiin.  Voi miten kaunista täällä on.
Tottakai sitä turtuu omiin tuttuihin maisemiin, mutta en ole ehkä koskaan keskittynyt ihailemaan maailmaan niinkuin he ihailevat.

Ota nyt aikaa ja keskity jokaisen kuvaan, kuvittele, että olisit itse paikalla.

Kristin ihmettelee pitkiä puita ja lumen paljoutta.

Lumikenkäilyä Lapin erämaassa.

Unohda ikäsi ja velvoitteesi, muistele lapsuutta ja tee lumienkeli <3

Kristin tekemässä lumienkeliä. Vierssä meidän synkkä avanto. Tämä on mielestäni kaunis kuva, samaan aikaan aika synkkä.

Lisää Kristenistä ja Stevistä voitte löytää instagramista https://www.instagram.com/bemytravelmuse/
https://www.instagram.com/backpackersteve/  Facebookista, twitteristä ja youtubesta.
Muistakaa Be my travel muse ja Backpacker Steve :)

Auringonnousu Aurora Estatella.

Snow Village Lainio

You guys are amazing! Miss you!!<3

Snow Village Lainio, avaruushuone.

Ramis Huskys and Kristen :)

Tämä oli aika hauskaa! Steve ja Kristen olivat huolissaan etteivät ehdi näkemään täällä revontulia niin piti kehittää jotakin muuta kaunista! Kuka arvaa miten tälläinen kuva saadaan aikasiksi? ;)

Aurora Estaten aamupala. Meillä tarjoillaan kaikki aina pöytään ja aamupala on päivittäin vaihtuva. Tässä tajolla avocadoa, hedelmiä, tomaattia, kurkkua, vanhanajan kinkkua, juustoja, tuoretta leipää, capuccinot, jogurttia purkissa sekä mysliä ja hunajaa. Mitäs mieltä olet?



Savusauna ja palju @auroraestate

Siinä me ollaan, @auroraestate ja @sportresortylläs  @visityllas
Kaikki kuvat/all photos by: @backpakersteve ja @bemytravelmuse